torstai 28. toukokuuta 2015

My coolest day in Australia

Puhelin soi. Ai, se vaan kertoo, että nyt pitää herätä. Kello on viis aamulla ja herään australialaisen perheen luota. Oon siis ekaa kertaa sohvasurffaamassa! Kamat kasaan ja surffilaudat auton kyytiin. Lähetään minun hostin, Maxin kanssa hakemaan seattlelainen Andon mukaan ja suunnataan Cape Byron Lighthouselle kattomaan auringonnousua. Kuulin, että kyseisessä paikassa auringonnousu on yleensä parempi ku -lasku. No, ei kyllä vedä vertoja Iidan kanssa nähdylle auringonlaskulle (kuvia mahtavasta auringonlaskusta täällä)! Silti on nättiä, joten kannatti herätä viideltä.



Auringon kivutessa korkeammalle hypätään taas autoon ja jatketaan matkaa. Jätetään auto tien varteen, vaihdetaan vaatteet ja suunnataan rannalle surffilaudat kainalossa. Mulla jännittää. Taidan vähän pelätä nuita isoja aaltoja, enkä oo mikään kovin hyvä uimarikaan.. Vähän kyllä mietityttää mennäkkö kokeilemaan vaiko ei.. Max on jo menossa mereen laudan kanssa ja Andon käskee minun lähteä perään. Pakkohan se on mennä! Tällä kertaa mulla on siis oma surffiopettaja, eikä tarvi yksin meressä räpiköidä. Päätinki jo aikasemmin, että jos vielä joskus menen surffaamaan, niin ehottomasti opettaja mukaan, ei se muuten taho onnistua ainakaan tämmösellä hieman vesipelkoisella..

Nyt tulee hyvä aalto. Max laittaa minut laudan kanssa aallolle ja mie kokeilen nousta seisomaan. Onnistun heti ensimmäisellä yrittämällä pysymään pystyssä hetken aikaa. Siis aivan mahtava fiilis! Taitaa lumilautailun harrastamisessa olla jotain hyötyäki tässä lajissa, vaikka onhan tää aika erilaista..

Monta kertaa kaadun ja pyörin aalloissa niin ku pesukoneessa, mutta onnistun kuitenki useasti pysymään laudalla monen sekunnin ajan ja välillä ratsastan aallonharjalla jopa rantaan asti. Mulla on aivan menny ajantaju, eikä oo hajuakaan kauan ollaan oltu vedessä. Alan jo väsymään, enkä sitten pysy enää laudallakaan. Ihmeen rankkaa hommaa!

Ikinä aikasemmin ei oo mistään urheilulajista tullu mulle tämmösiä fiiliksiä ku surffauksesta! En vaan voi sanoin kuvailla sitä tunnetta mikä oli ku onnistuin ja ylitin itteni.. Aikasemmin en edes uskaltanu kokeilla laudalle seisomaan nousemista kunnolla ku jotenki vaan pelkäsin niitä aaltoja. Silti halusin oppia surffaamaan. Ristiriitasta! Kuitenki hetken aikaa sielä vedessä pyörittyäni en enää tuntenu semmosta pelkoa, ja olihan mulla asiantunteva opettajaki mukana. Oli vaan hullun siistit fiilikset vaikka sitä merivettä meni silmiin, korviin, nenään ja suuhun.. Se nyt varmaan kertoo näistä fiiliksistä jotain, että tää aamusurffi on minun paras kokemus Ausseissa ja ehottomasti menee sinne elämysten näkymättömälle listalle!! Tais muuten olla jo elämys nro. 3 Ausseissa (kakkosesta en oo tainnu kertoakaan..). Harmi vaan ettei ole ainuttakaan kuvaa tästä kokemuksesta ku ei voinu rannalle ottaa oikeen mitään mukaan. No, säilyypä ainaki muistoissa. :)

Ihan kamala nälkä! Mennään Andonin luo ja pojat tekee meille kunnon aamupalan. Ruokavauva mahassa taas tien päälle, ja suuntana on tällä kertaa Killen Falls -vesiputoukset. Onneks mulla on kamera mukana, on nimittäin sen verran siisti paikka! Räpsin muutamat kuvat ja hyppään sitte veteen vilvottelemaan.


Jatketaan taas matkaa seuraavaan paikkaan. En oikeen ees tiiä minne ollaan menossa kunnes löydän itteni pieneltä joelta. Vesi on ihan jäätävän kylmää! Tuntuu ku uis meiän Kemijoessa.. Uidaan joen toiselle puolen. Pojilla on amerikkalainen jalkapallo mukana, hmm, mitäköhän ne suunnittelee..

Andon kiipeää puuta vasten oleville tikkaille, ottaa toisessa puussa roikkuvasta köydestä kiinni ja heilauttaa sen avulla ittensä kohti jokea. Max heittelee amerikkalaista jalkapalloa ja Andon yrittää ottaa kopin ilmassa. Tätä jatkuu monta kertaa ja minähän kuvaan tämän kaiken.

 
(Onpa kyllä laatukamaa tää video.. Olis vissiin pitäny ladata ensin
youtubeen, mutta antaa nyt olla.. Kertokaa jos ei saa mitään selvää :D
//Nice quality.. I should have uploaded it first to youtube, I think..)

Oli kyllä aivan älyttömän siisti päivä! En olis mitään näistä asioista kokenu ilman sohvasurffausta, joten kannatti testata sitäki. Loppupäivä sitte vaan hengailtiin, pelailtiin korttia yms. ja illalla söin yhessä Maxin perheen kanssa ennen ku mun piti lähteä bussipysäkille ja kohti Sydneyä. Voin kertoa, ettei houkutellu yhtään lähteä Byron Bayltä sinne miljoonakaupungin vilinään..


*****

Sorry, just a short translation this time. I'm not gonna translate everything I wrote in Finnish because I did have struggles writing it even if it's my native language :D

The last night in Byron Bay I was couchsurfing and it was an awesome experience! Next day my host took me and an American guy to some cool places. We woke up at 5am to see the sunrise and then went for a morning surf. We swam in a waterfall called Killen Falls and went to a river to take some cool GoPro videos.

It felt so bad to hop on a bus and leave Byron Bay behind.. I wasn't excited at all to go to Sydney because I had so awesome time in Byron.

Thanks Max and Andon for an awesome day!! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti